Tylsää

Oikeesti. Energiaa kyllä olis vaikka muille jakaa, tekemistäkin paljon, mutta kun kroppa laittaa vastaan. Ei tämän mahan ja olotilan kanssa tehdä enää yhtään mitään. Ja siksi mä syön sitten vähän väliä jotain, ajan kuluksi. Huoh. Ja kun syöminenkään ei oo mitenkään erityisen mukavaa ajanvietettä, ei varsinkaan kun sitä aikaa oikein yrittää tappaa. Amandankin kanssa on niin hankala olla kun mä en yllä, en jaksa, en pysty tms.. Ja sitten on pinna niiiiin lyhyt. Hermot menee nanosekunnilla kun jokin ei toimi, tai lähinnä siihen kun kroppa ei toimi. Mitkään vaatteet ei mee enää päälle, ja ne mitä menee, niidenkin pukemiseen menee ikuisuus. Kengät on oltava sellaiset mitkä menee jalkaa ilman ponnisteluja. Lattialle ei saa tipahtaa mitään, se kyllä muuten jää sinne. Jatkanko?

TULE ULOS VAUVAAAAA!

Luulen että meillä koko perhe olis jo ihan valmis vastaanottamaan uuden perheenjäsenen <3
Tänään olis ollut hieno päivä syntyä, Ralfin moffa olis täyttänyt tänään 100 vuotta. Onnea vaan sinne pilven reunalle!

Meillä on hämähäkkiongelma. Onneksi ei sisällä talossa. Terassilla vilisee hämähäkkejä pilvinpimein. Niitä on jo nyt ollut vajaan kuukauden. Joka kerta kun sinne katsoo, bongaa niitä vähintään 10, ei yllätä mitenkään jos niitä näkee 20 kerralla. Iljettävää. Oon koittanut kovasti googlailla että kuinka ne saisi hävitettyä, mutta kenelläkään ei tunnu olevan mitään järkevää vastausta. Joihinkin voi toimia ilmeisesti joku hyönteismyrkky, mut yleisesti ottaen ilmeisesti ei. Ne asuu terassin alla, päivittelee vaaan tuossa lautojen päällä. Mäntysuovalla vois kuulemma pestä lautoja, se vois auttaa, ja etikkakin ehkä. Ja joo, kaikkien mielestä niitä ei saisi hävittää kun ne on "hyviksiä" kun syö muut ylimääräiset ötökät ja kärpäset. Joo, mutta en mä halua niitä tuohon meidän 16 neliön terassille.satoja istumaan mun, saati muksujen seurana. Yäk! Kuvasinkin yhden että sain tunnistettua lajin, ettei ne nyt ainakaan oo mitään erikoisia. Juoksuhämähäkkejä. Ainut hyvä niissä on, että ne ei tee seittejä.

Ollaan taas vähän ihmetelty talojen pohjapiirustuksia. Voi huoh kun pitää yrittää saada monta asiaa fiksusti samaan paikkaan. Pitää viedä taas ideoita jollekin fiksummalle piirrettäviksi, jospas ne sais jotain järkevää aikaiseksi meidän sekasotkusta :)

Käytiin hieman ajelulla ja kiikkumassa Amandan kanssa. Kyllä neidistä lähti hienot naurut ilmaan, ihana pieni piristää aina päivää. Aamulla kun Amanda herää, se huutelee omasta huoneestaan meille kukkuu, huhuuu tai hei hei, ja kun sinne pääsee, on se hymyn kanssa vastassa ja ensimmäisenä pitää halailla. Samaan aikaan neiti sanoo, aaaaaaai ja taputtelee meitä. Päiväunilta herätään yleensä radion kohinaan, kun vaunuista avaa "luukun" niin yleensä Amanda taputtaa, samoin kuin jos on oikein hyvää ruokaa neidin mielestä :)

Nyt vähän teletappeja, iltapuurot ja nukkumaan.